Kameralenkki

Ollaan viimeksi käyty kameran kanssa lenkillä ennen Lilon tuloa ja siitä on jo yli kuukausi, siispä päätin tänään lähteä tallilenkille with camera and Jesse. :D

Tässä kuvatuotos ja varoitan kuvia on paljon!

...ja Jesse taipuu ihan mihin vaan!

pitihän mun sitten ottaa kuvia heposistakin! :)

aurinko häikäisee

eikös se niin ole, että mitä korkea arvoisempi uros, sitä korkeammalle jalka nousee ja kattokaas meijän poikaa hei!! :D

maata näkyvissä! Kyllä se kesä sieltä pikkuhiljaa tulee...

...ja sitten loppuun vielä posetukset! <3

Jessestä tulee kyllä vielä joskus näyttelykoira! :D

...että semmoinen lenkki, sen pituinen se!

Edistystä ja lisää tietoa

Tänään saatiin sähköpostiin myös "pentuopas". Koko tekstiä en tähän ala kirjoittamaan, sillä teksti olisi muuten 3 sivuinen ja muut asiat koskevatkin lähinnä vain meidän pentua. "Pentuoppaassa" kerrotaan ruokinnasta, rokotuksista ja hoitotoimenpiteistä. Tässä siis vain pieni osa tekstistä. :)


Pentu tulee uuteen kotiin

Uuden  koiranomistajan arki alkaa sinä päivänä, kun pentu ns. astelee ovesta sisään. Kasvattajan luona kaikki on saattanut tuntua yksinkertaiselta ja selvältä, mutta "uudessa kotona" kaikki onkin yhtäkkiä toisin. Siirtyminen kasvattajan luota uuteen kotiin on pennun elämässä melkoinen mullistus. Pentuesisarukset ja muut lauman jäsenet ovat kadonneet, tilalla on vieras koti, jonka hajut, äänet ja ihmiset ovat uusia ja outoja. Herkempiä pentuja muutos saattaa stressata niin paljon, että niiden vatsa menee sekaisin. Tilanne vain pahenee, jos pennun ruokinta kertaheitolla muuttuu. 
 Kasvattajan antamat neuvot ja kirjalliset ruokintaohjeet helpottavat mukautumista uusiin oloihin. Näitä ohjeita on syytä noudattaa ainakin totuttelu vaiheen ajan. Tärkein aika pienikokoisten koirien ruokinnassa ovat ensimmäiset kuusi kuukautta. Ruokinnasta johtuvat häiriöt ovat korjattavissa niin kauan kuin koira kasvaa, ei yhtään sen jälkeen. Luovutusikäiselle pennulle tarjotaan 3-4 ateriaa päivässä. Kasvattajan luona neljä kertaa päivässä aterioinut pentu saattaa uuteen kotiin ja ainoaksi koiraksi joutuessaan vähentää annokset kolmeen. Ainakin puolen vuoden ikäiselle pennulle riittää kaksi ateriaa päivässä. 



Saatiin myös tänään kuulla pennun kennelnimi: Magnumin Super Throuper (abba-yhtyeen kappale), vissiin kaikilla pennuilla on nimet samaa teemaa. :D Kutsumanimi on Alias Jerry Cotton, Jerry Cotton nimi on ollut tiedossa jo todella kauan, mutta yksi kutsumanimi vielä puuttui (pitäähän nimiä olla yhtä monta kuin Jessellä, Hogan Jesse James) niin tuo Alias (jonka äiti keksi) on juuri niin söpö kuin pitääkin. :) Sellaisen viestin äiti myös lähetti, että Alias Jerry Cotton haetaan kotiin 16.4 eli n. kahden viikon päästä!

Jerry Cottonin tyyny/huopa valmistuu myös kovaa vauhtia (ei kuitenkaan niin lujaa kuin Jerry itse kasvaa):

vasemmalla malli, oikealla minun tekeleeni

...ja vähän lähempää :)

Jerry

Jee jee Jerry Cotton!

black & tan urokset toinen niistä Jerry

urokset 2 ½ viikon ikäisinä

koko pentue 2 ½ viikkoisina

pikku-Jerry <3 n. 5 viikkoa

"nyt mä lähen"

suloinen!

Pentu-uutisia

Pennut ovat nyt 5 viikkoisia ja mennään luultavasti 3 viikon päästä hakemaan hauveli kotiin. Matka on niin pitkä, että emme mene katsomaan koiraa kuin vain kerran ja samalla napataan poika kotiin. :) Jessekin tulee luultavasti mukaan ja toivottavasti käyttäytyykin hyvin narttukoirien seurassa. Kuvia on tullut jo taas uusia sähköpostiin ja jos kasvattajalta saadaan lupa, julkaisen niitä tänne. Kenneliä en ole vielä viitsinyt mainita, mutta tämä homma on jo sen verran varmaa, että tässä nyt kuuluu. Kenneli on siis magnumin ja googlesta löytyy hakusanalla magnumin kennel. Pennut sivulla näkyy myös meidän hauva-vauva! <3 Kennel nimi ei ole vielä tiedossa, mutta kutsumanimi on tiedetty jo ainakin 3 vuotta. Jerry Cotton! :) Nyt vaan odotetaan vauvan kotiutumista, enään kolme viikkoa!!!!

Pyörälenkki ja ostoksia

Korkattiin tänään (jo) pyörät ja lähdettiin pyörälenkille Jesse mukaan lukien tietenkin. Jesse kulki osan matkaa mun pyöränkorissa ja osan kävellen.

Sitten käytiin tänään kirjastossa ja mustissa ja mirrissä. Kirjastosta lainasin läjän koiramme-lehtiä ja mustista ja mirristä ostettiin napuja herkkupaloiksi (sellaisia kuin Bessyllä oli), näyttelyhihna, harvapäinen-kampa (kun oli vain tiheäpäisiä) ja siankorvia tietty! :) Ostettiin myös samanlainen panta kuin Bessyllä, mutta se oli Jesselle liian iso ja se pitää palauttaa. :(

tässä Jessen huima kampa määrä: puukahvainen on Jennan vanha ja tiheäpäinen, sinikahvainen on Jessen vanha tiheäpäinen ja musta on tänään ostettu uusi harvapäinen. :)

Kuvablogi ja muuta

Nyt uuteen Jessen kuvagalleriaan pääset kuvagalleria-sivulta tai sitten tästä:

http://kuvablogi.com/blog/32795/

Jessellä on ollut kova ikävä Bessyä! Se on vain maannut tosi surullisen näköisenä, eikä se ole väsymystä, koska sillä on silmät apposen auki. :( Tuntuu, että nyt vähän helpottaa se tuli jo syömään luuta mun syliin. Terkkuja sinne Turkuun, täällä kaipaillaan hyvää ystävää! <3

Kiitos!

Suur kiitos kahdelle aivan ihanalle cavalier tytölle!
Kiitos siitä, että ollaan saatu nyt melkein kuukauden ajan totutella ajatusta kahdesta koirasta. Olette ihania! <3

 Kiitos maailman suloisimmalle ja energisimmälle pennulle Lilolle! <3

Kiitos super ihanalle fanilleni Bessylle! <3

Valloittava Lilo-serkku nähdään varmaankin viimeistään kesällä mökkiteillä. Can´t wait!!!

Sitä en tiedä milloin Bettis-neiti nähdään seuraavan kerran, mutta toivotaan, että mahdollisimman pian. :(

KIITOS!

Joka paikassa samaan aikaan

Tänään piti sitten olla joka paikassa samaan aikaan. Bessyä tultiin hakemaan, oli kuvaus, ratsastus ja kauppoihin. No tehtiin sitten niin, että äiti jäi kotiin Bessyn kanssa ja muu porukka lähti autolla liikkeelle. Iskä heitti mut ja Sofiinan (pikkusisko) ratsastukseen ja jatko matkaa Emmiinan (isosisko), Ohton (pikkuveli) ja Jessen kanssa kuvaus paikalle.

Sillä välin kotona Bessyä tultiin hakemaan ja sitten äiti tuli hakemaan meitä ratsastuksesta. Sitten me suunnattiiin kanssa kuvaus paikalle.

Niin ja nyt vasta kunnolla kerron tästä kuvausjutusta: siis isin työkaveri tai joku sellanen niin harrastaa valokuvausta jossain "kerhossa" ja on siis tosi hyvä kuvaaja! Se pyys sitten meitä lapsia kuvattaviksi ja en ole kertonut täällä siitä vielä ennen tätä kauheasti sillä se ei ollut varmaa, koska jos aikataulut ois menny päällekkäin ratsatuksen kanssa. Ja se sitten ja ne muut "ryhmäläiset" kuvaili meitä sitten.

Emmiina, Ohto ja Jesse (yksin) oli jo kuvattu. Sitten kun me tultiin niin oli mun kuvat ja tietty Jesse oli mun kanssa kuvissa. ;) Sitten tuli Sofiinan vuoro ja sisaruskuva (myös Jesse ofc) ja sitten vielä koko perhe. Että sellaista säätöä. :)

Tänne tulee kuvia varmaan kahden viikon päästä kun kuvat tulee meille. Myös johonkin lehteen taitaa mennä pari kuvaa, kai.

Sit meijän oli tarkotus mennä vielä 4 pets kauppaan (mun pyynnöstä), mut se oli menny jo kiinni. Käytiin kuitenkin jossain muussa kaupassa (en muista mikä se oli) ja ostettiin sieltä Jesselle vanne agilityyn. :)

...ja tänään sitten tällaista

Ensinnäkin: Bessy-hoitolainen täyttää tänään 4-vuotta! Onnea! <3 Synttäreitä siis vietetään täällä hoidossa, eikä mami, eikä muu perhe ole paikalla. :( Mitään ihmeellistä ei olla vielä synttäreiden kunniaksi tehty, paitsi 4-v poseeraus tietty. Ehkä vielä jotain pientä herkkuu on tulossa. :) ja pitkä lenkki varmaan.

 Onnea Bessy!

Jessen vuoro on sitten parin viikon päästä! :) Harmi vaan, ettei kaveri ole sitten enään paikalla. Bessy on lähdössä kotiin huomenna/ylihuomenna. Kaverikuviakin otettiin:

 Älkää kysykö miks laitan tänne tällasen kuvan, mut tää vaan on niin älyttömän söpö! Jessen valkoinen kirsu ja aurinko ihanasti paistaa. <3

Pian on kulunut kolme viikkoa rattoisasti täällä tyttelin kanssa ja hauskaa on ollut! Tässä yksi mukava iltaa luiden kera!

Anteeks mitä!

Sori ku tääl tulee kokoajan vaan videoo, mutku tää oli ihan pakko laittaa. Olin lähössä koirien kanssa lenkille ja Bessy innostu siitä niin paljon, että rupes tähän:

Siis rupes haastaa Jessee leikkiin (sitä näky vaan vähän alussa) ja astu Jessee! Mitäää?? Narttu-koira ja Bessy vaikuttaa just sen luonteiselt, et ei oikeen leiki. Ja sitä se olikin parit ekaa viikkoo, mut nyt tää!! :D Hahaa!! No se astuminen saatto olla vain innostusta (eikä pomottelua, koska Bessy ei ees ollut "isottelu" tuulella kun jopa haasto leikkii), koska oon lukenu, että koira innostuessaan liikaa rupee stressaamaan, kun ympärillä tapahtuu niin monta asiaa ja kuten ihminenkin stressaantuessaan rupeaa esim. naputtamaan sormilla pöytää niin koira rupeaa esim. nylkyttämään (tämän tiedon hankis siis koska Jesse on kova nylkyttämään ihmisten jalkoja ja pehmoleluja). Heh heh! No, mutta semmosta lenkki meni kuitenkin ihan  normaalisti. :)

Häppeningiä

No täytyihän mun jotain hauskaa keksiä loppu päiväksi, ettei sunnuntai vaan olis menny pilalle: sain sitten suostuteltua iskän heittämään meijät koirapuistoon, mut, Sofiina-siskon ja koirat.

 Aluksi taas puistossa ei ollut ketään, mutta sitten sinne saapui Welsh corgi uros. Koira oli ihan hulluna Bessyyn kun taas Bessy pelkäsi sitä, Jesse taas olisi halunnut tehdä vähän lähempää tuttavuutta corgin kanssa, mutta se piittasi vain Bessystä. Oli siis aika hauskan näköistä kun ne siinä jonossa haisteli. :) Hauskuus loppuikin siihen kun corgi innostui vähän liikaa ja Bessy ns. hyökkäsi sen kimppuun. Se vain yritti puolustautua. Aina kun corgi tuli vähänkin lähemmäs Bessy hyökkäsi ja yritti purra, se ei kylläkään liikuttanut urosta, aina vaan yritti uudestaan tulla haistelemaan, Sitten päätettiin, että Bessyn olisi parasta lähteä ja iskä veikin sitä sitten lenkille aitauksen ulkopuolelle. Urokset jäikin sitten kahdestaan aitaukseen ja ne rupesivat leikkimään kepeillä. Heiteltiin yhtä keppiä ja corgi löysi sen aina nopeammin kuin Jesse. Jesse haukkui sille ja vähän itkikin. :( Haha! No sitten Jesse sai oman kepin eikä sitten millään enään suostunutkaan antamaan sitä takaisin. :D Welsh corgi lähti ja tilalle tuli labrisnarttu. Keppileikit jatkuivat ja Bessykin tuli takaisin. Labradori ei ollutkaan läheskään yhtä pelottava kuin welsh corgi oli ollut.

 Sitten lähdettiin ja koirat pääsivät autoon lepäilemään. Märkiä ne olivat kuin mitkä ja aika hauskaa, että Bessyn korvakarvat olivat ihan "kreppiä" vai mikskä sitä sanotaan (sellaista ihan pientä, tiheää kiharaa kuitenkin) ja Jessen pehvakarvat taas korkkiruuveilla! :)

 Näin saatiin korjattua sunnuntai-ilta! Vielä pitäisi kyllä jaksaa tehdä kaikki läksyt jotka tulivat kun olin kipeänä, mutta katsotaan nyt, että missä välissä ne sitten jaksan tehdä. Nyt jotain hyvää ruokaa mulle kiitos ja koirille nappulat. <3

 Matkalla koirapuistoon.

 Jessen keppileikit.

 Märkä Bettis.

 "Keppiiiiiii.......!"

 "Maiskis"

 Bessy raukka ja ahdisteleva-corgi. :) 

 Bessy ja kreppi-korvat.

 Jesse tähystelijä. <3

Lauantai päivä

Suuntasimme siis koirapuistoon. Puistossa ei ollut ketään muita ja Jesse ja Bessy juoksivat innoissaan vapaina. Sitten paikalle saapui kaksi keskikokoista koiraa. Taisivat olla jotain Espanjan- tai Portugalinvesikoiria. Tosi suloisia kuitenkin. Jesse oli ihan innoissaan, mutta Bessy haukkui hädissään. Se pelkäsi niitä. Sitten sinne tuli myös "hevimies" ison koiransa kanssa. Puistossa oli siis kolme koiraa ja Jessen ja Bessyn lisäksi. Jesse juoksenteli jossain kaukana muiden koirien kanssa kun taas Bessy haki turvaa minusta ja "hevimiehestä" (siis sellainen pitkä heviletti ja näytti just sellaselta hevarilta). Ei siinä mitään mies oli ihan mukava ja sanoi Bessyä suloiseksi. :) Bessy siis oli kokoajan hyppimässä joko minun tai "hevimiehen" syliin, sen kumpi oli kauempana muista koirista. Hassu :) Sitten vesikoirat lähtivät ja niiden tilalle saapui musta labrisnarttu. En tiedä mistä se johtui, mutta Bessy ei pelännyt sitä. Päinvastoin se haisteli ihan innoissaan vierasta koiraa. Jesse jäikin siinä sitten vähän sivummalle, eihän tyttelit huolinut poikaa joukkoon. :( Hahaa...! Kun tytöt olivat tehneet vähän lähempää tuttavuutta, alkoi labris kutsumaan leikkiin. Siitäkös Bessy sitten säikähti. Labradori ihan nätisti hyppeli Bessyn ympärillä ja haukahteli leikkisästi pylly pystyssä. Se siitä kaveruudesta sitten, Bessy oli kokoajan taas hyppimässä syliin. No eihän siitä enään mitään sitten tullut ja päätinkin sitten lähteä. Ja juuri oikeaan aikaan, sillä aitaukseen oli juuri tulossa kaksi isoa belgianpaimenkoiraa kuonokopat päässä. Niitäkös Bessy olisikin pelännyt sillä Jessekin vähän aristeli. Huono homma olikin sitten se, että aitauksen ovi oli juuttunut kiinni. Hetken sitä siinä rämppäsin tuloksetta ja sitten paimenkoirien omistaja tuli ja sai avattua oven. Hyvä minä! :D Kävelimme kauppakeskukseen ja minä jäin koirien kanssa autoon odottamaan kun äiti ja Sofiina kävivät vielä makuunissa. Nyt siis leppoisaloppu päivä karkkien kera ja koirat nukkuu, ihan väsyneitä ne olikin. :)

 "Apua, tänne on tulossa joku isokoira!"

 "Vapaus forever!"

Kotioloissa

Aamu on mennyt täällä rattoisasti lukien, syöden, nukkuen, blogeja seuraillen ja tekien tätä:

 Olen siis nyt tekemässä uudelle pennulle tyynyä/peittoa johon tulee tällainen kuva.

Työ on vasta tässä vaiheessa, joten tekemistä riittää. Eli siis ristipistolla tuollainen kuva ja sitten se ommellaan kiinni kankaaseen josta tehdään tyyny/peitto.

Koirat ovat pääasiassa nukkuneet, mutta toimintaakaan ei ole puuttunut:

-boksi ainakin on myllerretty ihan sekaisin! :)

-rapsutusten kerjäystä! :)

-ruokaa kerjäillen! :D

-huomiota hakien! :D

-vahtien! ;)

-ja oleillen! :)

Näissä tunnelmissa päivä luultavasti jatkuu...