Tokoa part.1

No niin ja tänään se alkoi! Aamulla ajattelin, että päivästä ja erityisesti tokohetkestä tulisi aivan kamala. Odotukset oli nollassa kun aamu kuuudelta seisoin kaatosateessa kahden pähkähullun koiran kanssa. Toinen hyppeli hulluna ja yritti purra kenkiäni (vaikea arvata kuka), toinen katseli portaikon päästä luuletsä et mä tuun sinne sateeseen-ilme naamallaan (vaikea arvata kuka). :D Arvelin että meidän tämän päiväinen toko tulisi olemaan sitä kun kiskoisin sateessa, sekopäistä koiraa, joka tahtoi nylkyttämään ohjaajan kättä. Ei se kuitenkaan aivan niin mennyt! Onneksi!

No vihdoin tuli H-hetki ja ilma näytti jo vähän paremmalta, aurinko oli vielä pilvessä, mutta sade oli lakannut. Odotukseni Jessen suhteen oli edelleen kovin alhaiset, sillä olihan rusina-aivo ja karannut päivän aikana pariin otteeseen. Koko matkan Jesse tärisi ja itki stresssaantuneena, että mihin nyt ultiin menossa. Paikalle päästyämme oli Jepsukka aivan intopinkeenä! Lapsia leikki viereisessä leikkipuistossa ja kenttä oli täynnä vieraita koiria. Jesse itki ja yritti päästä tekemään lähempää tuttavuutta muiden koirien kanssa. Otin nakit esiin ja johan poika rauhoittui! Se istui tosi nätisti ja katsoi muhun kokoajan. <3

Ensin tehtiin kontaktia: vanhajuttu Jesse ajatteli ja tuijotti mua herkeämättä, pelkäsin jo että namut loppuu kesken, kun niin tiukasti silmät tapittivat.

Sitten tehtiin paikkaa ja Jesse pysyi tosi nätisti, vain niin ihana ohjaaja kun tuli lähelle niin olihan sitä aivan pakko mennä moikkaamaan. :)

Seuraavana vuorossa oli maahan ja Jesse teki senkin liikkeen kuin mikäkin vanha tekijä. Muut koirat eivät käyneet mielessäkään. :)

Viimeisenä tehtiin perusasentoa eli istumista vieressä. Siinä rupesi jo Jessellä vähän into loppumaan, tottahan Jesse istua osasi ja tosi nätisti oli vieressä, mihinkään ei ollut kiire, eikä muut koirat haitanneet. Ainoa ongelma oli se ettei Jesseä kiinnostanut mikään en edes minä. Haha :D Nakkeihin oltiin jo kyllästytty ja siinä sitten vain katseltiin kauniita maisemia. Höpsö! <3

Lopuksi kokeiltiin vielä hieman tokohyppyä. Tottahan Jesse hypätä osaa kun agia ollaan kotona niin paljon tehty. Hyppysuoritus ei ollut vain mikään kovin toko suoritukseen kelpaava. Jesse vain hyppäsi yli, mutta ei me sitä edes vielä kunnolla opeteltu vain vähän kokeiltiin. Ensi kerralla koitan sitten saada sen pysähtymään hypyn jälkeen. Hyppyyn saatiin lisää into kun otettiin palkaksi lelu, eikä nakki.

Hei tosi hieno kontakti! No ei, tässä ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään kun vaan kuunneltiin ohjaajan neuvoja. :)

Läksyksi tuli tehdä kotona jokapäivä pienet harjoitukset. Lähinnä vain perusasentoa ja kontaktia. Loppujen lopuksi olen todella tyytyväinen Jesseen. Se teki kaikki annetut tehtävät mallikkaasti ja oli niin ihana!

Hyvä Jesse! <3

Maailman paras tokokoira! <3

Uusi pieni ystävä

Tänään suuntana oli pikkuisen Ricon kämppä, suhteellisen naapurissa (n.3km). Rico on pieni ruskea espanjanvesikoiran pentu. Jerry poikanen olisi lähtenyt mukaan jos sää olisi ollut vähän suotuisampi. Jesse taitaa tavata uuden kaverin vasta sen hieman kasvettua, kun iso J on niin villi tavatessaan uuden koiran. :)

Siis lähdin tyhjin käsin ilman koiria, vain kamera pääsi mukaan. Mutta uskon, että kaverukset näkevät todella pian, kun niin lähellä asutaan ja on hyvä sosiaalistaa pentuja. Ja kesällä sitten nelikkona huidellaan järvillä, sitä ollaan suunniteltu jo kauan! Marian Turre, Auroran Rico ja meidän Jesse & Jerry! :D

Tässä pikkuinen Rico:

Lisää kuvia kotisivuillamme!

I have no worries

Viikonloppu se tuli taas! Ja meidän pojat ottaa rennosti. Eilen Jesse karkasi neljä kertaa työmaalle kuralätäkköön ja sai tietenkin myös pesun neljä kertaa. Tänään on jo harjattu ja leikattu molempien poikien kynnet. Tässä video Jerryn riehumisesta, Jessen leikkimis video ei valitettavasti "toimi". On ne kyllä niin suloisia ja harvoin Jesse innostuu leikkimään pikkuisen kanssa, vain yhden kerran sellainen on nähty.

Mun Örmykkä!

Huomenna menen katsomaan ystäväni uutta koiraa Ricoa (meijän pojat ei tällä kertaa vielä pääse mukaan) ja maanantaina tokoilemaan Jepsukan kanssa.

Reinoja, kanoja ja luita

Nyt kun selailin kameraa niin huomasin, että siellähän oli aika monta lisäämätöntä kivaa kuvaa. Nyt siis vähän kuluneen viikon kuvia ja kuulumisia.

Äiti kävi tänään kaupassa ja osti jotain vähän koirillekkin.

Jerry sai näyttelyhihnan ja molemmille luita.

Uusi kana, eri värillä, ehkä Jesse saa siitä tällä kertaa kaverin.

Sitten, Jerry innostui syömään Ohton reinoja.

Jesse syömässä ulkona.

Jerrystä on tullut vieläkin rakkaampi ystävä Jesselle. Jerry seuraa Jesseä kaikkialle ja Jesse vahtii Jerryä. Molemmat vaeltavat minun perässä. Eilen olin menossa suihkuun kun huoneeni oven takana raavittiin ja itkettiin. Jerry tahtoi sisään ja tuli mukanani suihkuun. Kodinhoitohuoneessa ovella raavittiin taas. No kukas se siellä oli, Jesse! Molemmat koirat odottivat kylpyhuoneessa minua ja Jerry hyppeli ja yritti pyydystää vesipisaroita ja kastui likomäräksi. :)

tämä kuva pääsi kotisivuillekkin -->

Että sellaista touhuilua tällä viikolla. :)

Purolla

Käytin eilen uittamassa koiria purolla. Siinä on matala kivikkoinen ranta ja pieni virta. Jesse söi heinää ja Jerry yritti pyydystää vedessä virtaavia risuja. Molemmilla oli hauskaa! :) Vesi oli vielä liian kylmää uitavaksi, mutta kahlaus oli kivaa.

 Muutoin oltiin koko päivä omalla pihalla.

Ulkosalla

 

...pahoittelen surkeaa laatua! 

Viikonloppu voi alkaa!

Tunti sitten olin vielä koululla pakertamassa historian kokeen kanssa. Paineet olivat vähän kovemmat kuin normaalisti sillä todistuksen numero jää päättäriin. Nyt se on ohi ja enään neljä koetta tulossa ja lukeminen alkaa taas maanantaina. Nyt saadaan kuitenkin pari päivää aikaa nauttia viikonlopusta. Meidän koirille kuuluu hyvää ja maanantaina karvakorvamme saavatkin toivotella tervetulleeksi Espooseen uuden ystävänsä. :) Katsotaan koska sitten päästään tai minä pääsen katsomaan uutta pentua, joka siis tulee asustamaan ystävälläni tässä parin kilometrin päässä. Tänään tuli äidille soitto eläinlääkäristä, testit on testailtu ja Jerry on aivan terve! Pian voidaan lopettaa antibioottikin. Jerry tuntuu villiintyvän päivä päivältä. Saattaa kuullostaa oudolta minun suusta, joka omistaa aivan super pienen ja suloisen koiranpennun, mutta oikeasti toivon, että Jerry kasvaa aikuiseksi. Tai ainakin vähän vanhemmaksi! Se on niin söötti pentu vielä, mutta haluan tietää millaiseksi sen luonne kehittyy ajan myötä ja myös haluaisin aloittaa sen kouluttamisen ja totuttamisen uusiin paikkoihin. Vielä sitä ei voi viedä kotipihaa kauemmas. Mutta nautitaan nyt vielä tästä pentuajasta, joka kestää kyllä loppujenlopuksi todella vähän aikaa. Kyllä sitä aikuisuutta näkee sitten vielä monta vuotta. :D Tässä vähän vielä eilisen kuvia:

Ja toivon mukaan viikonloppuna on ahkeraa toimintaa koirien kanssa! :D