Kesä tuo tullessaan...

...punkkeja ja sellainen ihastus Jesseltä löytyi tänään! Punkki irtosi itsestään, mutta se jätti Jessen korvaan ison patin. Lähdimmepä sitten taas eläinlääkäriin. Osittain Jessen "punkkiatapaturman" takia, osittain Jerryn rokotusten takia. Molemmat poikaset tutkittiin ja tässä tulokset:

Jesseltä löytyi punkki tänään. Iho reagoi ja koira väsynyt ja ruoka maistuu huonosti.

Yleistutkimuksessa ei selvää kuumetta, lämpö 39.1. Mitattava huomenna uudestaan pepusta, jos vaisuus tai ruokahaluttomuus jatkuu. Punkin purema korvassa tehnyt n.1cm kokoisen ihoreaktion, joka tummunut ja koholla. Jos iho ei normalisoidu n.viikossa paikallispuhdistuksilla tai ihottuma alkaa kutista tai levitä, aloitetaan antibioottikuuri reseptillä. Soitettava, jos huomenna yleisvointi ei ole normaali.

Sydämmessä kuultiin lievä systolinen sivuääni vasemmalla puolella. Suosittelen sydäntutkimusta esim. Espoon eläinsairaalassa (Anders Eriksson). Halutessanne laitamme lähetteen.

Hammaskiveä oli hieman, suosittelen hammaspuhdistusta 3-6kk sisällä, kuitenkin mieluiten sydäntutkimusten jälkeen anestesiariskin selvittämiseksi.

Jesse painoi 6.4kg.

kaverukset Jesse ja Jerry

 Jerryn silmä aina välillä rähmii. Muuten vointi ollut normaali.

Terveystarkastuksessa sydän, keuhkot, limakalvot, imusolmukkeet, vatsaontelo, korvat, sekä iho/turkki ok. Silmät värjättiin, vasemmassa silmässä kornealla 2 hyvin pinnallista, heikosti värjäytyvää haavaumaa. Aloitetaan taas Fucithalmic 2 kertaa päivässä 10 päivän ajan. Kontrollointi suositeltavaa n.10 päivän kuluttua. Varalle uusi resepti. Napatyrä tulee tuskin aiheuttamaan ongelmia, seurataan edelleen kasvua. Tällä hetkelle ohut juoste.

Koiranne on tänään tehosterokotettu nelosrokotteella tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusripulia, penikkatautia ja kennelyskää vastaan. Lisäksi se sai samalla raivotautirokotteen. Rokotteiden suoja saavutetaan 2 viikon kuluttua. Seuraavat rokotukset annetaan 12-16 kuukauden ikäisenä, klinikkamme lähettää rokotuskutsun.

Rokotteista aiheutuu harvoin haittavaikutuksia, mutta ne ovat mahdollisia. Haittavaikutukset ovat tyypiltään yliherkkyysreaktioita. Tavanomaisin lievä haittavaikutus on nk. urtikaria eli nokkosrokkotyyppinen reaktio, joka ilmenee yleensä ½-1 tuntia rokotuksen jälkeen. Urtikariassa potilaan huulet ja silmäluomet turpoavat, ihoon voi nousta paukaumia ja naamassa voi esiintyä kutinaa. Urtikaria on yleensä melko vaaraton ja ohimenevä reaktio, mutta jos edellä kuvatun kaltaisia oireita havaitaan, tulee ottaa yhteys eläinlääkäriin. Muita lieviä haittavaikutuksia ovat rokotuskohdan kutina, lievä väsyneisyys, lämmön nousu, lievä ripuli tai pahoinvointi. Oireet saattavat kestää vuorokauden verran. Vakavampi haittavaikutus on voimakas, välitön yliherkkyysreaktio eli anafylaksia, joka ilmenee 10-15 minuutin kuluessa rokotteen antamisesta eläimen yleistilan voimakkaana häiriintymisenä.

Jerry painoi 4.2kg.

(Leena Lindström ELL 2160)

Saimme mukaan myös ohjeet koiran käärmeenpureman hoitoon.

halituokio

Empä tiedä mitä tähän nyt sanoisi! Tuo sydän nyt huolestuttaa tietenkin tosi paljon. Alan olla jo melko turta noille eläinlääkäri käynneille. Ensin se Jerryn sydämmen sivuääni ja ei enää mitään ja nyt Jessellä, pitäisikö jo ruveta miettimään parhaan kaverin menettämistä. Uskon toki eläinlääkäriä ja kyllä siellä se sivuääni on, mutta alkaa olla jo aika epätoivoisen hankalaa miettiä näitä asioita, kun ei tiedä onko ne ajankohtaisia tai edes pysyviä. Jerryllä se meni ohi, mutta se taisikin olla vain se puppy murmur. Edellisellä koirallamme Jennalla kylläkin todettiin sivuääni jo puolitoista vuotiaana ja sitten sitä ei yhtäkkiä kuulunutkaan enää moneen vuoteen. En tiedä pitäisikö jo miettiä pahinta, vai pitäisikö se jättää jonnekkin aivojen syvimpään nurkkaan ja kaivaa esiin vasta kun on tarpeen. Jälkimmäinen kuullostaa kieltämättä kyllä paljon paremmalta.

Kun katson Jesseä näen edelleen pirteä, nuoren ja ennenkaikkea terveen koiran. Siksi siis sen menettämistä on hankala pystyä ajattelemaan, vaikka tuskin sen kunnon huonontuminenkaan vaikuttaisi sen ajattelemisen vaikeuteen. Olen kuitenkin iloinen siitä, että Jesse ei ole tietoinen siitä missä mennään, sillä ei ole kipuja ja se on edelleen oma itsensä.

Jesse ei tietenkään saanut vielä minkäänlaisia kipulääkkeitä, ja voipi olla, että se porskuttaa eteenpäin vielä monta vuotta. Ainakin niin toivon. Se on ainakin melko selvää, että Jesse saattaa lentää taivaaseen ennenaikojaan, vaikka edellinen sydämmenvajaatoimintaa sairastanut koiramme kuoli vasta 11-vuotiaana. Vaikka kylläkin Jennan viimeiset elinvuodet olivat lähes pelkkää tuskaa. Liekö turhaa ajatella tätä jo nyt, voi olla, eihän se yllättäin tapahdu. Elämme siis tässä ja nyt ja siirrymme hieman iloisempiin aiheisiin, palaamme tähän kun se aika sitten koittaa.

Mitenkäs se Jerry veteli siellä eläinlääkärissä? No se höpsöhän meni aivan paniikkiin yhdestä rokotuksesta. Rokotus kirveli ja Jerry huusi kurkkusuorana ja juoksi kenenkäs muunkaan luokse kuin Jessen. Isonvelin kainaloonhan se kipitti turvaan ja kiljui siellä. Jesseä ei näyttänyt paljon huolestuttavan pikkuveljen tuska. :) Se katseli sitä sellainen huoh-ilme naamallaan. Vähän jopa yritti karkuun huutajaa, mutta Jerry juoksi heti takaisin, aivan kylkeen kiinni. Kun sitten oli Jessen vuoro nousta pöydälle, laittoi Jerry tassun isoveikan päällä, "älä vie mun turvaa!"

Näihin sekaviin tunnelmiin jäämme...