Menimme Veera-serkulleni noin kahden paikkeilla ja olimme iltaan asti. Puolikymmeneltä kyyti kotiin saapui ja sitä ennen oltiin ehditty tehdä vaikkasun mitä!
Ensiksi tietysti vain ihailimme suloista Peppiä, mutta sitten kun hauva vauva nukahti rupesimme (kai) valmistamaan ruokaa. Ruokaa syötiinkin joka jutun välissä, hyvät sapuskat oli teillä Veera! ;D Kävimme välissä ulkona, vain olimme ja pelasimme korttia ja kävimme myös lenkittämässä Peppiä. Loppuillasta autoin Veeraa vielä tekemään Pepille blogin. Sen löydätkin osoitteesta http://peppipuudelinpuolikas.blogspot.com/.
Kiva kun Veera aloittaa sen blogin jo näin aikaisin niin voi sitten jälkein päin lukea ns. Pepin koko elämänkerran. :)
Veera kyllä väitti Peppiä rauhalliseksi kaveriksi, mutta siltä se ei aluksi kyllä näyttänyt! :D Se hyppi ja pomppi edestakaisin ja juoksi pallon perään ja juoksi varpaan perään ja juoksi käden perään, juoksi siis kaiken perään ja murisi ja haukkui ja leikki. :) Mutta sellaisiahan ne pennut on ja kun miettii niin onhan Peppi paljon rauhallisempi kuin meidän Jerry. Kotona jopa vähän suututti kun ei se meidän pentu totellut, vain hyppi näppäimistöllä (siis nyt kun kirjoitan) ja piti saada se kana ja piti saada se toinen lelu ja piti purra kokoajan. Haha! :D Niillä on erilaiset luonteet, Peppi olikin kyllä koko loppupäivän tosi nätisti. Hihnassakin osasi kulkea jo niin hyvin ja hädällä käytiin jo hienosti paperilla. :)
Oli kyllä hurmaava pentu, eloisa ja reipas! Toivottavasti nähdään taas pian ja vaikka kuinka toivoisinkin toisin on Peppi varmasti ensikerralla jo tosi iso. Ensi kerralla onkin sitten varmaan meidänkin murret mukana "bileissä"!
Lisää kuvia suloisesta Pepistä on kuvagalleriassamme täällä.
Sunnuntaina kotiudumme mummolastani ja sitä ennen ei tule tekstiä luulisin. Sen jälkeen kylläkin luvassa varmaan maailman suurin postaus! :)
